Omassa työssäni varhaiskasvatuksessa mediakasvatus on oleellisessa osassa varhaiskasvatuksen arkea. Yhdessä lasten kanssa tutustutaan erilaisiin oppimisympäristöihin esimerkiksi tablettien avulla. Mediakasvatus onkin osa varhaiskasvatuksen arkea yhä enemmän ja enemmän. Yhdessä lasten kanssa tutustumme erilaisiin sovelluksiin pedagogisessa tarkoituksessa tutustuen median maailmaan. Kun sosiaalisen median käyttö alkoi lisääntyä varhaiskasvatuksessa, en kokenut sitä hyväksi. Koin, että lapset saavat ihan tarpeeksi käyttää laitteita kotona. En kuitenkaan silloin tajunnut sosiaalisen median mahdollisuuksia varhaiskasvattajan työssä. Silloin, kun omassa organisaatiossamme mm. tablettien käyttö tuli osaksi arkea, niin työntekijät sekä lapset saivat hyvän perehdytyksen laitteiden käyttöön. Organisaatiossamme oli kaksi digilähettiä, jotka kiersivät kaikki päiväkodit ja opettelimme yhdessä laitteiden käyttöä. Usein digilaitteiden vastustaminen saattaakin liittyä siihen, ettei laitteita osata käyttää.

Joka päivä sosiaalisen median käytöstä oppii uusia asioita, kun löytyy omaa uskallusta kokeilla erilaisia asioita.  Organisaatiossamme on ollutkin vuosina 2016-2018 hanke, jolla kehitetään henkilöstön tieto- ja viestintäteknologiaosaamista. Erilaisia pelejä ja sovelluksia käyttäessä kasvattaja on vastuussa sovellusten ikärajojen noudattamisesta. Harto Pänkä on pitänyt varhaiskasvatuspalveluille koulutusta sosiaalisen median käytöstä ja tuo mielestäni hyvin esiin tarkistuslistan, mitä aikuisten pitää käydä läpi ennen kuin lähdetään käyttää sosiaalista mediaa lasten kanssa. (https://harto.wordpress.com/2019/02/07/tekijanoikeudet-tietosuoja-gdpr-ja-sosiaalinen-media-varhaiskasvatuksessa/)

Varhaiskasvatuksessa hyödynnetään paljon myös erilaisia mobiilisovelluksia lasten kirjautuessa varhaiskasvatukseen. Vanhemmat varaavat hoitoajat ohjelman kautta ja ne näkyvät reaaliajassa joko puhelimessa tai tabletissa, riippuen mikä laite on käytössä. Omassa oganisaatiossamme on käytössä Daisy- sovellus, mikä on käytössä myös monessa muussa organisaatiossa. 

Tutkiessani varhaiskasvatuksen sosiaalisen median käytäntöjä löysin Helsingin kaupungin koosteen ”Varhaiskasvatus Somessa” (https://www.hel.fi/kasvatuksen-ja-koulutuksen-toimiala/fi/yhteystiedot-ja-palaute/varhaiskasvatus-somessa). Koosteessa on listattu eri yksikköjä Helsingissä, jotka käyttävät Twitteriä, Facebookia ja Instagramia. Listat ovat pitkiä, eli monella päiväkodilla on käytössä sosiaalisen median alustoja. Aktiivisuus päivityksissä päiväkotien välillä vaihteli. Pienemmillä paikkakunnilla somen aktiivisuus ei varmastikaan ole yhtä aktiivista. Omassa organisaatiossani on joitakin päiväkoteja, joilla on Instagram- tili. 

Samaisessa Helsingin kaupungin koosteessa oli listattu myös blogeja. Se herättikin mielenkiintoni ja lähdin selvittämään kuinka paljon blogeja ”harrastetaan” varhaiskasvatuksessa. Tuon esiin muutamia esimerkkejä blogeista. Esimerkiksi Turussa Nahkurinpihan päiväkodissa pidetään blogia (https://blog.edu.turku.fi/nahkurinpiha/blogi/ ). Kovin aktiivinen tuo blogi ei ole, sillä viimeisin päivitys on tehty huhtikuussa. Helposti blogeissa tai miksei Facebook- ja Instagram- tileissäkin on varmastikin haasteena aktiivisuus. Miten löytää aika oman työajan puitteissa päivittää alustaa? Muistan olleeni joskus itse sosiaalisen median koulutuksessa, jossa puhuttiin varhaiskasvatuksen bloggaamisesta. Siinä tuli ilmi nimenomaan ajankäytön haasteet. Bloggaaminen vie kuitenkin jonkin verran aikaa, joten siihen on myös varattava tarvittava aika. Kuka tekee ja millä ajalla? Tamperelaisen Hiidenkiven päiväkodin blogi (https://hiidenkivenpaivakoti.fi/blogi/) näyttää olevan melko aktiivinen. Blogissa on aivan ihania kuvia päiväkodin elämästä ja siitä tuli itsekin todella hyvälle fiilikselle. Varhaiskasvatuksen bloggaaminen saattaa olla tulevaisuutta. Onhan se yksi keino välittää niitä aitoja tunteita päiväkodin arjesta. Voihan blogi olla myös yksityinen, jos sen haluaa jakaa esimerkiksi vain vanhemmille.