Tässä tehtävässä tarkastelen kolmen eri yksityisen liikunta-alan yrityksen sosiaalisen median käyttöä. Kaikki kolme liikunta-alan yritystä tarjoavat asiakkaille kuntosali- ja ryhmäliikuntapalveluita. Huomattavia eroja sosiaalisen median käytössä yritysten välillä ei ollut. Kahden valitsemani yrityksen nettisivuilta klikkaamalla pääsee suoraan Facebook- ja Instagram- tileille, kolmannen yrityksen sivuilta pääsee suoraan klikkaamalla Facebook- sivuille, mutta Instagramista ei ole mainintaa. 

Kaikilla on käytössä aktiivisesti Instagram ja Facebook. Mikään yrityksistä ei käytä Twitteriä.  Sosiaalisen median aktiivisuudessa ei yritysten välillä ollut juurikaan eroja, päivitykset olivat lähes päivittäistä jokaisessa. Yhden kuntokeskuksen sivuilla mainitaan heidän käyttävän myös YouTubea, mutta siellä ei ollut sisältöä.

Suurin osa julkaisuista oli jaettu sekä Facebookissa että Instagramissa. Sisällöt kolmessa ei yrityksessä olivat hyvin samankaltaisia. Sivuilla oli erilaisia tarjouksia, ryhmäliikunta-aikatauluja ja mainostusta uutuustunneista. Joidenkin tilien kohdalla näytettiin enemmän myös tavallista arkea, esimerkiksi videopätkiä tunneilta, arkea salilta ja henkilökunnan työstä. Facebookia käytetään selkeästi Instagramia enemmän akuuttien asioiden, kuten tuntimuutosten informoimisessa. Yhdellä yrityksistä on käytössään mobiilisovellus, jonka avulla asiakkaan ilmoittautuvat tunnille sekä saavat ajankohtaisen tiedon tuntimuutoksista. Sovellus toimii siis asiakkaan salikorttina ja näin kulkee aina mukana. Sovellus on ihan uusi, eikä ole ollut vielä pitkään käytössä. Tätä uutuutta mainostetaan sekä Instagramissa että Facebookissa ja kehoitetaan asiakkaita lataamaan sovellus. Uskon, että erilaisten sovellusten käyttö kuntokeskuksissa tulee lisääntymään tulevaisuudessa ja salikortit muuttuvat mobiileiksi pikkuhiljaa.